Valinnasta työelämään : Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua

Ikuista keskustelua käydään perusteista, joilla opiskelijat valitaan koulutukseen. Sitä on syytäkin käydä, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön menestyminen – työpaikka, palkka, arvostus – määräytyy pitkälti koulutusvalintojen perusteella. On myös kansantaloudellisesti tärkeää, että koulutukseen tulevat valituiksi ne, jotka ominaisuuksiensa puolesta sopivat parhaiten koulutukseen ja sen jälkeisiin työpaikkoihin. Tutkimus on jatko-osa Pekka Rantasen vuonna 2001 ilmestyneelle tutkimukselle Valintakoe vai ei? Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua. Valintakoe vai ei? -raportin mukaan valintakokeiden todellinen ennustearvo suhteessa opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen oli merkittävästi matalampi kuin mitä niillä yleisesti arveltiin olevan. Tutkimuksen tuloksia onkin käytetty tänä vuonna voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintauudistuksessa. Tutkimuksen ensimmäinen osa jätti avoimia kysymyksiä, joihin halutaan etsiä vastauksia tutkimuksen jatko-osassa. Opiskelijavalinnan tarkoituksena ei ole valita yksinomaan opinnoissaan menestyviä opiskelijoita, vaan myös työelämään soveltuvia työntekijöitä, joiden ammatillinen osaaminen ja työmotivaatio ovat korkeita. Toinen tärkeä kysymys on valintakriteereiden yhteys ammatillisiin opintoihin ja yleisopintoihin. Tutkimus perustuu opintomenestystietojen yhdistämiseen yhteishaku-, palkka- ja työllisyystietoihin sekä valikoidulle joukolle tehtyyn tarkentavaan kyselyyn. Opintomenestys- ja yhteishakutiedot ovat kattavimpia, mitä suomalaisessa opiskelijavalintatutkimuksessa on käytetty. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön ja ammattikorkeakouluyksikön yhteisrahoituksena. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Koulutuksen arviointikeskuksesta professori Patrik Scheinin. Oppilaitoksia edustivat johtaja Paula Kinnunen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta ja rehtori Outi Ruishalme Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Opetushallituksesta jäsenenä oli asiantuntijayksikön päällikkö Erkki Hietakari ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta ammattikasvatustarkastaja Jussi Lanakorpi. Opetusministeriötä ovat edustaneet korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, erikoistutkija Olli Poropudas ja ylitarkastaja Tarja Riihimäki. Tutkimuksen ensimmäinen osa saavutti suuren suosion ja käynnisti keskustelua opiskelijavalintaperusteista. Toivottavasti näin käy myös tämän raportin kohdalla, onhan kysymys vielä moniulotteisempaan näkökulmaan, kattavampaa aineistoon ja pitemmälle vietyyn tutkijantaitoon nojaavasta tutkimuksesta

Darstellung des Arbeitgeberimages in ausgewählten deutschen und finnischen Online-Stellenanzeigen : Eine kontrastive Textsortenanalyse

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten saksalaiset ja suomalaiset yritykset asiakaspalvelun alalla luovat itselleen imagoa verkkotyöpaikkailmoituksillaan, miten teemoitus näkyy työpaikkailmoituksien tekstilajissa tyypillisesti sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja makro- ja mikrotason tekstistruktuurissa on suomalaisten ja saksalaisten ilmoitusten välillä. Tutkittava materiaali koostui viidestä saksalaisesta ja viidestä suomalaisesta verkkotyöpaikkailmoituksesta, joissa esitellyt työtehtävät sijoittuvat asiakaspalvelun alalle. Analyysimetodina käytettiin konstrastiivista tekstilajianalyysia. Analyysimetodin valinnan kautta pystyttiin verkkotyöpaikkailmoituksia vertailemaan sisällöisesti, rakenteellisesti sekä funktionaalisesti. Tulokset osoittivat, että valitut saksalaiset ja suomalaiset yritykset pyrkivät luomaan imagoa yritykselle verkkotyöpaikkailmoituksissaan. Makrostruktuurielementtien tasolla saksalaiset ja suomalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset noudattavat samanlaista rakennetta, mutta makrostruktuurien sijainti tekstissä erosi huomattavasti sekä yrityksien että kielten välillä. Saksalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset käyttivät huomattavasti enemmän visuaalisia makrostruktuurielementtejä, kuten kuvia ja yrityksen logon kanssa yhtenevää värimaailmaa. Suomalaiset yritykset keskittyivät kuvaamaan perusteellisemmin työtehtäviä kuin yrityksiä. Mikrostruktuuritasolla eroja löytyi käytetystä puhuttelutavasta. Saksalaiset yritykset käyttivät lukijasta formaalia puhuttelutapaa, kun taas Suomessa lukijaa tyypillisesti sinutellaan. Kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksista yrityksestä puhuttaessa käytettiin pronomia me. Saksalaisissa verkkotyöpaikkailmoituksissa huomioitiin laajemmin sukupuolineutraali muotoilu etsittävään henkilöön viitatessa. Syy johtuu kielestä, sillä suomessa ei ole käytössä artikkeleita. Työpaikkojen suoritteet olivat kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksissa toteutettu listoina. Saksalaisissa työpaikkailmoituksissa palkkaa ja erilaisia kannusteita tematisoitiin, mutta yksikään suomalainen yritys ei esitellyt palkkaukseen liittyviä rahallisia hyötyjä

Waste heat recovery : bottoming cycle alternatives

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Productization of overhead crane trolley’s optional devices

Työn tarkoituksena on löytää läpäisyajan lyhennyspotentiaalia Konecranes Oyj:n valmistaman nostinvaunutuotteen alihankintasuunnitteluun ja lisävarusteiden yksinkertaistamisesta saatavia kustannussäästömahdollisuuksia. Suunnitteluajan lyhentämiselle on tarvetta, koska siltanostureiden markkinoilla on vallitsevana trendinä asiakasräätälöidyt kokonaisuudet, mikä merkitsee yleistyvää lisävarusteiden liittämistä perustuotteeseen. Tämä tekee siltanosturitilauksista pitkälti uniikkeja, jolloin herää kysymys, voidaanko suunnitteluprosessia nopeuttaa vakioimalla niitä lisävarusteita, joiden toistuvuus tilauksissa on merkittävä. Tutkimus toteutettiin pääasiassa tapaustutkimuksena, jonka lisäksi käytettiin jonkin verran tilauksista kerättyyn numeeriseen aineistoon sovellettuja laatutyökaluja. Työn tuloksena ehdotetaan vakioitua asennusratkaisua huoltotasolle asennettaville moottoroiduille kaapelikeloille, kustannustehokkaasti valmistettavaa nostokoneiston rajakytkinmoduulin koteloa sekä laserleikkaamalla ja taivuttamalla valmistettavaa asennusortta törmäyksenestolaitteille. Tämän lisäksi luotiin suunnitteluohje mainittujen törmäyksenestolaitteiden sijoitteluun niissä siltanosturitilauksissa, joissa samalle sillalle sijoitetaan kolme nostinvaunua, joissa käytetään kiinteää laser-etäisyydenmittausjärjestelmää.The main objective of the thesis is to find potential of shortening the lead time of subcontractor-made design of overhead crane trolleys manufactured by Konecranes Oyj and to develop cost-efficient, simplified versions of its optional devices. There is a need for shortening the design process because of the trend of customization in the overhead crane market. This means more adding of optional devices to the basic product. As virtually every overhead crane delivery is a unique one, the question arises if the design process could be shortened by standardizing the most frequently ordered optional devices. The research was made mainly as a case study, and the numerical data collected from order history was in some extent analysed with quality tools. The results of the research are productization proposals of cable reel support, a simplified version of hoist limit switch module cover and a laser-cut support for anti-collision devices. In addition to this, a documentation was made that tells the correct way of installing the anti-collision devices when the crane delivery includes three trolleys on the same bridge and when there is also a fixed laser positioning system present

Suomalaisten pk-yritysten kasvumotiivit ja niiden yhteys kasvustrategiaan

Siirretty Doriast

An In-home Advanced Robotic System to Manage Elderly Home-care Patients' Medications : A Pilot Safety and Usability Study

Purpose: We examined the safety profile and usability of an integrated advanced robotic device and telecare system to promote medication adherence for elderly home-care patients. Methods: There were two phases. Phase I aimed to verify under controlled conditions in a single nursing home (n = 17 patients) that no robotic malfunctions would hinder the device's safe use. Phase II involved home-care patients from 3 sites (n = 27) who were on long-term medication. On-time dispensing and missed doses were recorded by the robotic system. Patients' and nurses' experiences were assessed with structured interviews. Findings: The 17 nursing home patients had 457 total days using the device (Phase I; mean, 26.9 per patient). On-time sachet retrieval occurred with 97.7% of the alerts, and no medication doses were missed. At baseline, Phase II home-dwelling patients reported difficulty remembering to take their medicines (23%), and 18% missed at least 2 doses per week. Most Phase II patients (78%) lived alone. The device delivered and patients retrieved medicine sachets for 99% of the alerts. All patients and 96% of nurses reported the device was easy to use. (C) 2017 The Authors. Published by Elsevier HS Journals, Inc.Peer reviewe